Jämsä on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnan eteläosassa Suomen toiseksi suurimman järven Päijänteen länsirannalla. Kaupungissa asuu 19 631 henkilöä (30. kesäkuuta 2022), ja sen pinta-ala on 1 823,90 km², josta 252,51 km² on vesistöjä (1. tammikuuta 2022).Väestötiheys on 12,5 asukasta/km². Jämsä on maakuntansa ainoa keskiaikainen pitäjä.

1990- ja 2000-luku. Kansainvälinen taide on vaikuttanut suuresti ruotsalaiseen taiteeseen. Suuret taidebiennaalit ympäri maailmaa ovat tärkeimmät maamerkit, esimerkiksi Venetsian biennaali. Maalaustaide on joutunut antamaan tilaa muun muassa valokuvaukselle, mutta perinteisillä taiteen muodoilla on yhä vahva asema.

Kalmarin unioni oli personaaliunioni Pohjoismaissa vuosina 1397–1523. Personaaliunioniin kuuluivat aikoinaan Tanskan, Norjan ja Ruotsin valtakunnat. Näiden valtakuntien alueisiin kuuluivat myös suuri osa Suomesta, Islanti ja Färsaaret, pieni osa Pohjois-Saksaa ja aina 1470-luvulle asti sittemmin Skotlannille siirtyneitä saaria, kuten Shetlanti ja Orkneysaaret.

Suomen taloushistoria alkaa esihistorialliselta ajalta, jatkuu Ruotsin ja Venäjän vallan ajalta itsenäisyyteen ja siitä uusimpana Suomen aikaan osana Euroopan rahaliitto EMUa.. Tavarat ja raaka-aineet ovat liikkuneet Suomessa ja sen nykyisten rajojen yli jo esihistoriallisella ajalla. Käyttötavaroita tuotiin Itämeren piiristä, ylellisyystavaroita kuten kultakoruja kauempaakin.

Toisen maailmansodan jälkeen Suomi oli harmaalla vyöhykkeellä länsivaltojen ja Neuvostoliiton välissä. Suomen ja Neuvostoliiton välinen vuonna 1948 solmittu sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta eli YYA-sopimus liitti – tiukimman tulkinnan mukaan – Suomen sotilaallisesti tavallaan samaan leiriin Neuvostoliiton kanssa, vaikka Suomi …

Suomen keskiaika tarkoittaa 1100-luvulta 1500-luvulle kestänyttä ajanjaksoa, jolloin katolinen kirkko vakiinnutti asemansa Suomen alueella ja Länsi- ja Etelä-Suomi kasvoivat osaksi Ruotsin kuningaskuntaa.Suomi muodosti Ruotsin itäisen osan, jota kutsuttiin 1300- ja 1400-luvuilla nimellä Österland ("Itämaa"). Keskiajalla kirkollinen hallinto jakoi Suomen seurakuntiin ja maallinen ...

Suuret nälkävuodet vuosina 1866–1868 olivat viimeisin laajamittainen nälänhätä Suomessa ja Länsi-Euroopassa. Se oli tuhoisa väestökatastrofi, sillä nälkävuosien aikana kuoli kahdeksan prosenttia Suomen väestöstä. Vain vuosien 1695–1697 suuret kuolonvuodet tiedetään vielä tuhoisammiksi. Myös Ruotsissa kärsittiin nälästä samaan aikaan.

Tarton rauha oli Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittu rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 14. lokakuuta 1920 melkein viisi kuukautta kestäneiden neuvottelujen jälkeen ja astui voimaan 31. joulukuuta 1920. Sopimus solmittiin suhteiden luomiseksi ja rajan vahvistamiseksi, sillä Suomen tulkinnan mukaan maiden välillä oli vallinnut sotatila vuoden 1918 Suomen sisällissodasta alkaen.

Uudenkaupungin rauha (ruots. Freden i Nystad; ven. Ништадтский мир) 30. elokuuta 1721 päätti isonvihan ja viimeiseltä rintamaltaan Venäjän ja Ruotsin välillä käydyn suuren Pohjan sodan, jonka aikana koko Suomi oli joutunut venäläisten miehittämäksi.Rauhansopimus oli yksi niistä Ruotsin ja sen naapurimaiden rauhanneuvotteluista, joilla pyrittiin lopettamaan suuri ...

Suomen sota oli Venäjän ja Ruotsin välinen sota, joka käytiin vuosina 1808–1809 osana Napoleonin sotia. Sodan syynä oli Venäjän ja Ranskan 7. heinäkuuta 1807 Tilsitissä solmima rauha.Ranska antoi Venäjälle suostumuksensa Suomen valtaukseen, mikä teki Venäjästä Ranskan liittolaisen. Venäjän tehtävänä oli Suomeen hyökkäämällä pakottaa Ruotsi liittymään ...